Koulullamme pidettiin leffamaraton 4-6.11 jolloin oppilaat katsoivat kahtena peräkkäisenä yönä 15 tuntia elokuvia auditoriossamme.
Perjantaina kello 17.00 vajaa yhdeksänkymmenpäinen joukko marssi koululle hymyssä suin, tuo hymy oli kuitenkin hyytynyt aamuyöstä kun lähdimme kohti kotia ja ahh niin ihanaa omaa sänkyä. Sama koetus oli edessämme myös tänään.
Itse koin tämän "viikonloppu koululla" elämyksen toiselta kannalta, sillä olin pitämässä oppilaskunnan kahvioita. Kello tikittää kolmea lauantai-sunnuntai yönä ja takana on mukava tunti määrä myymistä, onneksi hyvä seura, ruoka ja kahvi ovat pitäneet minut suhteellisen järjissäni!
Kävellessäni tänään autioilla käytävillä, mietin hiljaa mielessäni :"miksi?!" Miksi tuhlaan kauan odottamani viikonlopun istumalla uskonnonluokassa myymällä kahvia ja satunnaisesti (tai no ehkäpä päätoimisesti) paskaa jauhamassa.
Tähän väliin lainaan kaveriani jonka kanssa olen taistellut väsymystä vastaan;"Olipa ainaki erilainen viikonloppu!", sitä tämä tosiaan oli! Viikonloppu on kaikenkaikkiaan ollut mahtava mahtava ja en kadu yhtään menetettyjä yö-uniani, tosin maanantai aamunaa tilanne voi olla toinen. No ei kiinnosta, sitä mietitään sitten!
Kahvilansetä kiittää ja kuittaa!
KIITSMO!
P.S sensuroimatonta kuvamateriaalia tulossa alkuviikosta muahahaha ;)
